http://www.imdb.com/title/tt0103241/
Darjeeling Limitedissä vilahti pari kertaa Bill Murray ja siinähän oli jo saman tien selvillä, että hänestä täytyy linkittää seuraavaan leffaan. Koska edellinen elokuva ei ollut kovinkaan hyvä komediana, niin otetaas avuksi leffa, joka oletettavasti naurattaa enemmän. Meinasin valita erään toisen Murrayn leffan (Mies joka tiesi liian vähän), mutta päädyin tähän sen takia että en ole koskaan nähnyt elokuvan alkupuoliskoa.
Haluaisinkin tietää että kuinka te hyvät blogiin osallistujat näetteRichard Dreyfussin roolin? Onko hänestä hyvä vastine aina niin mainiolle Bill Murraylle? Toisena asiana olisi kiva tietää että kuinka itse sietäisitte Bobia?
Tällä aloitamme leffaketjumme toisen rundin ja toivotankin kaikille mahdollisimman hauskoja hetkiä!
Jaahas nyt olikin tuttu leffa. Tämä on tullut useamman kerran katsottua, mutta kyllähän tuo taas jaksoi katsoa alusta loppuun. Bill Murray veti täydet pisteet Bobbina ja kaverin kohellusta oli todella hauska katsoa. Kumminkin Dreyfussin hitaasti sekoava hahmo on leffan parasta antia. Tässä on tätä perinteistä jenkkileffa meininkiä, perhe käyttäytyy todella epäuskottavasti ja Herra Tohtori on tilanteessa täysin oikeassa, mitä jos Bob onkin sosiopaatti.
VastaaPoistaMolemmat miespääosan esittäjät vetävät homman hyvin alusta loppuu,mutta perheen hahmot omat hyvin yksiulotteisia ja turhankin simppleitä. Ihan kelpo komedia ja kaksi hienoa näyttelysuoritusta! 4/5
Vastauksena kysymyksiin: Dreyfuss vetää todella hyvän roolin ja pärjää Bill Murraylle hyvin. Bob vaikuttaa hyvin harmittomalta,mutta taustat tuntinen en sietäisi häntä ja olisinkin soittanut suoraan poliisit kun huomasin hänen seuranneen minua mökille.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNo niin, tuossahan oli varmaankin puolen tunnin pätkä alusta, mitä en ollut koskaan ennen nähnyt. Nyt kun näki miten koko tilanne rakentui, niin leffan loppupuoli muuttui hauskemmaksi.
VastaaPoistaMurray on näyttelijänä karismaattinen, eikä häneltä tule yksinkertaisesti mitään huonoa roolisuoritusta mieleen. Tässä tuli kivasti esille se seikka, että hän oli erittäin luonteva lapsellisena ja huolettomana aikuisena ja tekisinkin aika helposti sen johtopäätöksen että niitä piirteitä hänellä taitaa olla oikeastikin. Iloiset pomppimiset autoon ja kuikuilut ikkunasta vaikuttivat hyvin aidoille, ei yhtään näyttelemällä näytellylle.
Dreyfuss oli kanssa rautainen ammattilainen. Jäykän pidättäytyväinen ja eleiltäänkin kontrolloitu mies menettää otteensa itsestään kun vain saa tarpeeksi vahvoja ja toistuvia ärsykkeitä Bobin muodossa. Minua huvitti katsoa tätä tohtorin alkavia ja pidemmällekin menneitä vihan purkauksia, sillä tunnistin niissä hyvin paljon itseäni, hehe. Silmät, äänen käyttö ja kyyryasentokin oli kuin olisi peiliin katsonut.
Muu perhe ja sivuhahmot tukivat tarinaa onnistuneesti. Heidän roolinsa ei ollut kovin isot, mutta ei ollut tarviskaan. Poikaakin ja sukeltamista käytettiin vain välikappaleena tuomaan esille se kuinka raivostuttavasti luonteva Bob sai asian opetettua pojalle, mihin arvostettu ja fiksu isä ei kaikesta ammattitaidostaan huolimatta pystynyt. Näköjään perhe arvostaa enemmän lempeyttä ja läheisyyttä kuin työmaailman ansioita.
Kultakala Gil oli kuin Leonin ruukkukasvi. Ihan ehta hahmo, vaikkei juuri mitään itse antanutkaan. Musiikit eivät paikoittain toimineet minulle ollenkaan, mutta onneksi huomio kiinnittyi suurelta osin aivan muihin asoihin, kuten hyviin hahmoihin.
Omiin kysymyksiin vastaisin että ehdottomasti Dreyfuss pärjäsi Murraylle. Sanoisin että miehet olivat harvinaisen hyvin tasapainossa, molemmat aiheuttivat varsin tasaiseen naurunpurskahduksia. Ja kyllä itse voisin kuvitella sietäväni Bobia, sillä leikkimielinen olen itsekin. Mutta sitä ennen pitäisi oppia toimimaan kyseisen ihmisen kanssa ja saada tämä tajuamaan mitä tarkoittaa yksityisyys. Ripustautuminen ei ole minunkaan suosikki-asioita, hehe. Joten tohtorin tavoin suuttuminen voisi olla myös herkässä.
Oikein toimiva hyvän mielen leffa ja melkeinpä harmittaa kun nykyaikana ei tällaisia tahdota tehdä. John Candyn leffat lasken aika helposti tähän samaan hyväntuulisten komedioiden kategoriaan. Koska leffa sai minut nauramaan tasaisin väliajoin, saakoon se pisteitä 4/5
Kiva elokuvavalinta. En ollut nähnyt pätkää aiemmin ja mielenkiinnolla aloitin katselun, sillä Murrayn naama saa hymyilemään, vaikka elokuva ei olisikaan parasta laatua.
VastaaPoistaElokuvan käsikirjoitus rakentui tarpeeksi kevyesti ja henkilöiden keskinäiset suhteet tulivat ilmi ilman liioiteltua alleviivausta. Muutenkin elokuva eteni sujuvasti, kohtausten ollessa sopivan pituisia ja näyttelijöiden eleiden ja ilmeiden tukiessa tunnetiloja. Tohtorin perusluonteesta en välittänyt - ylpeä työstään saa olla, mutta kun se menee omahyväisyyden puolelle, häviää minulta sympatiat. Siinä mielessä tohtori sai hyvän opetuksen joutumalla Bobin uhriksi. Perheen intressit eivät yhtäkkiä pyörineetkään hänen menestyksen ympärillä, kun kukaan ei vaikuttanut kovin innostuneelta edes parhaan poseerauksen valinnasta.
Dreyfussin rooli jäykkänä ja korkeakoulutettuna ammattilaisena, joka ei osannut irrottautua vapaaseen perheensä kanssa, oli hyvä vastapaino Murraylle. Tohtori hillitsi tunteitaan ja pyrki käyttäytymään muutenkin asiantuntevalla tavalla, joten helposti voi kuvitella sellaisen henkilön romahtavan täysin kun kaikki tunteiden ja ärtymysten padot avataan. Paras kuvaus tohtorin suhteesta läheisiin oli kun hän halusi keskustella vakavasti tyttärensä kanssa. Ei ihme, että perheen lisäksi paikalliset ihastuivat Bobiin, joka ei analysoinut liikaa, myönsi pelkonsa avoimesti ja antoi sisäisen lapsensa velloa.
Richard Dreyfuss ei kuulu lempinäyttelijöitteni listaan, mutta mies sopi erittäin hyvin rooliinsa. Omassa elämässäni en haluaisi olla tohtorin kaltaisen henkilön kanssa missään tekemisissä. Sen sijaan Bobin kaltainen kaveri antaisi hyviä nauruja päivääni, jos minä en olisi hänen fanituksen kohde. Tällöin pääsisin hänen seurastaan helpommin pois ja voisin rajoittaa hänen vierailunsa sopiviksi annoksiksi.
Mutta jos tilanne kääntyisi niin, että Bob riivaisi minua seurallaan, kyllästyisin varmasti nopeasti ja K.C.:n tavoin soittaisin poliisin paikalle, mikäli Bob seuraisi minua kaikkialle. Takertuminen tuntuisi kyllä ahdistavalta.
Niin ja Bobin fisu oli hauska.
Pisteytyksenä 3/5
Olen kauan aikaa sitten katsonut tämän pätkän, ja pakko myöntää että loppua en enää muistanut. Mainiot suoritukset molemmilta pääosan esittäjiltä. Murray on kyllä loistava näyttelijä, eipä tule kaverilta mieleen heikkoa suoritusta. Viihdyttävä elokuva, jota katsoessa ei tarvitse "turhia" miettiä, elokuvan tarkoitus on viihdyttää, ja onnistuu siinä kyllä mainiosti.
VastaaPoistaDreyfuss kyllä tekee mainion roolin. Ylimielinen, kaiken osaava psykiatri, hieno vastakohta Murrayn roolille. Parasta antia on toki hitaasti tapahtuva "hermoromahdus", ja pakko myöntää että "kuolemanterapia" sai kyllä nauramaan melkoisesti, ja Dreyfussin ilme kun talo räjähtää, aivan loistavaa työtä. Kyllähän tuollainen "Bob" voisi olla ihan hauskaa seuraa oikeassakin elämässä, toki olettaen ettei ole hänen varauksettoman ihailunsa kohde.
4/5, mutta koska kala, 5/5
Katottiin tää sunnuntaina ja sopi täydellisesti sunnuntai iltaan. Helppoo ja hauskaa katsottavaa. 90-luvun leffoissa kyl oma juttusa ja en tiiä miten tää leffa on jääny katsomatta vaikka Bill Murray elokuvia on aina tykänny kattoa.
VastaaPoistaJuonellisesti ihan hyvä leffa ja eteni mukavasti. Bob oli mielenkiintoinen hahmo mutta tykkäsin enemmän katsoa Dr. Marvinin hermoromahdusta! Pärjäsi siis erittäin hyvin Bobin hahmolle. Huomasin kans että Bobin fobiat vähenty alusta loppuunpäin mentäessä aika rajusti. Varmaan tohtorin neuvoista oli hänelle hyötyä.
Bobin hahmoa saattais sietää jonkin aikaa mutta tuskin kovin pitkään. Varmasti erittäin hauskaa seuraa sopivassa määrin.
3.5/5
Tämä on tosi hauska komedia jollaisista juuri pidän itse. Eli ei liian yliampuva vaan hauskuuttaa aidosti. Pidän Bill Murrayn elokuvista ja hän sopi tähänkin rooliinsa oikein loistavasti. Elokuvan aikana sai nauraa useita kertoja :)
VastaaPoistaMielestäni Dreyfuss ei tohtorin roolissaan jäänyt elokuvassa ollenkaan taka-alalle vaikkakin sympatiat ovat helposti Bobin puolella. Molemmat hahmot ovat hauskoja ja niitä on mielenkiintoista seurata.
Uskoisin, että tulisin Bobin kanssa toimeen ja varmaan sietäisin melko pitkään ennenkuin sanoisin hänelle kaipaavani hieman enemmän yksityisyyttä. Bob on kuitenkin sinällään harmiton ja kaiken lisäksi hauskaa seuraa lapsille :)
Pisteet: 4/5
Oikein hauska elokuva ja yllättävää etten ollut aikaisemmin katsonut, Bill Murray elokuvia kuitenkin aika paljon tullut katsottua. Idea oli toimiva, aika yliampuvaa reagointia Dreyfussilta, joka toi vain lisää hauskuutta.
VastaaPoistaDreyfuss oli mainio vastahahmo Bill Murraylle ja molemmat toivat elokuvaan hauskuutta eritavoilla.
Bobin kanssa tuskin tulisin toimeen, ainakaan hänen psykiatrinaan, ehkä muuten voisi olla jopa hauskaa seuraa.
niinjoo ja pojoja 4/5
PoistaNäköjään jäänyt itseltäni katsomatta kokonaan kyseinen elokuva, voi mitä lapsuuteni onkaan menettänyt.
VastaaPoistaKiva oli katsoa pitkästä aikaa kasarikomediaa kun ne yleensä ovat niin "viattomia" verrattuna nykyajan shokeraavuuteen luottaviin komedioihin.
Mutta joo, elokuvahan toimi vallan mainiosti kepeänä yöleffana. Murray oli mainio kuten yleensäkin ja Dreyfussin suoritus toimi hyvänä vastapainona Murrayn temmellykselle.
Kuten aiemmin täällä sanottiinkin niin perheen suhtautuminen Murrayhin oli aivan liian vastaanottavaista, mutta muuten ei kyllä pahemmin mikään ärsyttänyt.
3,5/5
Ei ole leffa koskaan aikaisemmin tullut vastaan, edes nimi, vaikka Bill Murrayn naamaa onkin tullut paljon katseltua. Sopivan aivontonta ja kevyttä katsottavaa yöllä lentokentällä. Alussa Bobin neuroottisuudesta tuli mieleen Jack Nickholson Elämä on ihanaa leffassa. Bobin paraminen tapahtui mielestäni ehkä vähän turhan nopeasti ja helposti. Leffa olisi voinut olla vielä hauskempi, jos paraneminen olisi ollut hiukan hitaampaa. Koko leffa tuntui pyörivän Murrayn ja Dreyfussin roolien avulla. Perheenjäsenten näytteleminen oli ehkä vähän kökköistä. Muutama hauska kohta, mutta mitään erityisen hulvatonta en löytänyt leffasta. Muutaman kerran hymähdin kyllä ääneen.
VastaaPoistaDreyfuss ei millään jäänyt Murrayn jalkoihin roolisuorituksessa. Välillä tuntui käyvän sääliksi Leon osa, mutta mitä pidemmälle juoni kulki, sitä enemmän Leo tuntui ärsyttävän ja pistävän vihaksi. Lyhyt sekoaminen oli hauska, mutta aika nopeasti aika arvattavissa. Viimeinen kohtaus häissä oli vähän turha sekä juonen osalta, että etenkin Leon osalta.
Bobia voisi kestää silloin tällöin, mutta pidemmän päälle voisi olla vähän raskasta, etenkin kiinnittäytyminen ja takertuminen. Bobilla oli paljon hyviä vitsejä, mutta toisen reviiri olisi hyvä tunnistaa.
Vaikea päättää pisteet! Piti jopa vähän katsoa minkälaisia pisteitä on tullut annettua aikaisemmille leffoille. Yksi piste Bobille, yksi Dreyfussille ja loput kalalle. 2,5/5
Heikko leffana, komediana toimiva. Pikku kikatuksia Murraylle, mutta Dreyfuss haali paheksuvia katseita sekä tuhahduksia. Päähahmot liioiteltuja, amerikkalaiseen tyyliin, sekä sivuhahmot täysin yksiulotteisia. Kaikista huonoista puolista huolimatta ihan viihdyttävää katsottavaa. Voitto 1-0 Murraylle. Pisteitä elokuvana 2/5 (komediana 3/5.)
VastaaPoistaOlikin huo0mattavasti keskinkertaisempi kuin muistinkaan. Vahvuus on selkeästi Dreyfus ja Murray, muut lähinnä hmm... No kai ne kuljettaa tarinaa eteenpäin ja kai tähän on ollut pakko tunkea muitakin hahmoja. Millaisen lie olisi kaksikko saanut omillaan aikaiseksi? Mutta Murray on koomikko, okei ei nyt niin muuntautumiskykyinen näihin aikoihin mutta aina hauska. Ja Dreyfus hoitaa aina tonttinsa kunnialla. Liian mieto ja laimea vaikka ideasta olisi voinut revitellä kunnolla.
VastaaPoista3/5
PS: I´m Back, Baby!!!