Boogie nights on leffa mikä on tullu netissä usein vastaan mutta ei oo kuitenkaan päätyny ikinä katsottavaksi asti. En pahemmin leffasta mitään tiedä joten en lähe tähän mitää sen kummemmin kirjottelemaan. Yhteys edelliseen leffaan on Thomas Jane
Tiedostetaan iso kikkeli -> paneskellaan -> jörnitään -> noustaan tähtiin -> vedetään aineita -> tullaan alas -> heilutellaan velttoa kikkelia pick-upissa -> itketään -> pannaan taas.
2,5 tuntia hukkaan elämästäni, enkä tule koskaan saamaan tuota kallisarvoista aikaani takaisin. Näyttelijät kyllä tekivät hyvää työtä, mutta Boogie Nightsin kaltaiset tarinankerronnat jättävät minut aika kylmäksi. Elokuvassa ei ollut niin sanotusti oikein mitään pointtia. Ei sillä että aina pitäisi olla jotain syvällisiä taidenautintoja, mutta kun tällä kertaa oli tarina ja hahmot joista en sitten välittänyt pätkääkään.
Leffa saa arvosanaksi 1,5 tähteä. Ja sekin vain ison kikkelin ja parin tissin takia.
Aika pitkä elokuva oli kyllä kieltämättä! Minä en odottanutkaan mitään ihmeellisempää juonta, koska tiesin alusta asti, että kyseessä on kerronnallinen elokuva, jossa seurataan tiettyjen ihmisten elämää. Minä kyllä tykkään tälläisistakin elokuvista eikä ne ole tylsiä. Näyttelijät oli suurimmaksi osaksi hyviä ja halusin kyllä nähdä kuinka tarinan henkilöille lopulta käy, mihin he päätyvät elämässään. :)
Nimen perusteella odottelin vallan erilaista leffaa, kunnes muistinkin että tämä on tullut katsottua joskus telkkarista. 70-luvun pornoleffa piireissä pyörivä leffa onnistuu olemaan olemaan suhteellisen surkuhupaisa näkemys tuosta ajasta ja parodisoi 70-lukua vahvasti. Leffassa ei ole sinänsä mitään tiettyä tyyliä, sillä siinä on selkeitä komedia elementtejä vaikka onkin äärettömän tyly ja jopa synkkä tarina kuuluisuudesta, sekä sen varjopuolista. Leffassa on yllättävän kova näyttelijä kaarti, jotka hoitavat pestinsä todella hyvin. Sopivan yliampuvasti mutta silti vakavalla naamalla. Mark Wahlbergin ja John C Reilyn ystävyys on uskottavaa katseltavaa ja Philip Seymour Hoffmanin hahmo on jotenkin ultrasäälittävä. William H. Macyn hahmon vaimo herätti monet naurut ja molemmista hahmoista osattiin reipiä reippaasti huumoria loppuunasti. Mark Wahlberg vetää hyvän roolin ja hahmo muuttuu elokuvan aikana komeasti rassukasta kusipääksi. Jotenkin olisin toivonut ns. surullista loppua tähän leffaan. Wahlbergin hahmo olisi voitu ampua jossain huumekeikalla yms... Leffa on mielestänikin liian pitkä ja sinsä päähahmon nousu ja tuho olisi voitu hoitaa paljon tiiviimmin. Paljon kumminkin pelastaa hyvät näyttelijät ja huumorin määrä. Huumehommat ärsytti, kuten yleensä ja leffa haki tyyliään ehkä turhan paljon. 3/5
Tää oli näitä leffoja mitkä ois mitättömiä ilman näin hyvää näyttelijäkaartia. Täytyy sanoo että leffa kieltämättä alko puuduttamaan leffan loppupuoliskolla. Ehkä vähä harmittaaki koska antaisin paljo paremman arvosanan leffalle jos se ois ollu puol tuntii lyhyempi. Hyvistä näyttelijöistä ei tosiaan oo säästelty, tuntu että jatkuvalla syötöllä tuli tuttuja näyttelijöitä.
Juoni oli ihan hyvä vaikka aika perus olikin ja osa kohtauksista oli turhia. Hahmojen ylä-ja alamäet oli kuvattu hyvin.
Alku vaikutti kaikin puolin hyvältä. Kuvaus ja nopeat leikkauskohdat olivat hyvää. Katsoin leffan kahdessa osassa kahdessa päivässä, mutta silti leffa tuntui vähän liian pitkältä. Alku puolisko lupaili selkeästi jotakin pahaenteistä ja tämän takia samoin kuin K.C., olisin toivonut surullisempaa loppua. Toisaalta viimeinen kohtaus Dirk Digglerin pukuhuoneessa summasi elokuvan mukavasti. Roolihahmoja oli ehkä muutama liikaa. Pari sivujuonta pois, niin Boogie Nights olisi ollut sopivan pituinen ja olisi saanut vähintään puoli pistettä lisää.
Liian pitkä, eikä elokuvassa ollu oikein mitään hienoa kun Rollergirl. En katso uudestaan.
VastaaPoista1/5
Tiedostetaan iso kikkeli -> paneskellaan -> jörnitään -> noustaan tähtiin -> vedetään aineita -> tullaan alas -> heilutellaan velttoa kikkelia pick-upissa -> itketään -> pannaan taas.
VastaaPoista2,5 tuntia hukkaan elämästäni, enkä tule koskaan saamaan tuota kallisarvoista aikaani takaisin. Näyttelijät kyllä tekivät hyvää työtä, mutta Boogie Nightsin kaltaiset tarinankerronnat jättävät minut aika kylmäksi. Elokuvassa ei ollut niin sanotusti oikein mitään pointtia. Ei sillä että aina pitäisi olla jotain syvällisiä taidenautintoja, mutta kun tällä kertaa oli tarina ja hahmot joista en sitten välittänyt pätkääkään.
Leffa saa arvosanaksi 1,5 tähteä. Ja sekin vain ison kikkelin ja parin tissin takia.
Aika pitkä elokuva oli kyllä kieltämättä! Minä en odottanutkaan mitään ihmeellisempää juonta, koska tiesin alusta asti, että kyseessä on kerronnallinen elokuva, jossa seurataan tiettyjen ihmisten elämää. Minä kyllä tykkään tälläisistakin elokuvista eikä ne ole tylsiä. Näyttelijät oli suurimmaksi osaksi hyviä ja halusin kyllä nähdä kuinka tarinan henkilöille lopulta käy, mihin he päätyvät elämässään. :)
VastaaPoistaTähdet: 2,5/5
Nimen perusteella odottelin vallan erilaista leffaa, kunnes muistinkin että tämä on tullut katsottua joskus telkkarista. 70-luvun pornoleffa piireissä pyörivä leffa onnistuu olemaan olemaan suhteellisen surkuhupaisa näkemys tuosta ajasta ja parodisoi 70-lukua vahvasti. Leffassa ei ole sinänsä mitään tiettyä tyyliä, sillä siinä on selkeitä komedia elementtejä vaikka onkin äärettömän tyly ja jopa synkkä tarina kuuluisuudesta, sekä sen varjopuolista.
VastaaPoistaLeffassa on yllättävän kova näyttelijä kaarti, jotka hoitavat pestinsä todella hyvin. Sopivan yliampuvasti mutta silti vakavalla naamalla. Mark Wahlbergin ja John C Reilyn ystävyys on uskottavaa katseltavaa ja Philip Seymour Hoffmanin hahmo on jotenkin ultrasäälittävä. William H. Macyn hahmon vaimo herätti monet naurut ja molemmista hahmoista osattiin reipiä reippaasti huumoria loppuunasti. Mark Wahlberg vetää hyvän roolin ja hahmo muuttuu elokuvan aikana komeasti rassukasta kusipääksi. Jotenkin olisin toivonut ns. surullista loppua tähän leffaan. Wahlbergin hahmo olisi voitu ampua jossain huumekeikalla yms...
Leffa on mielestänikin liian pitkä ja sinsä päähahmon nousu ja tuho olisi voitu hoitaa paljon tiiviimmin. Paljon kumminkin pelastaa hyvät näyttelijät ja huumorin määrä. Huumehommat ärsytti, kuten yleensä ja leffa haki tyyliään ehkä turhan paljon.
3/5
Tää oli näitä leffoja mitkä ois mitättömiä ilman näin hyvää näyttelijäkaartia. Täytyy sanoo että leffa kieltämättä alko puuduttamaan leffan loppupuoliskolla. Ehkä vähä harmittaaki koska antaisin paljo paremman arvosanan leffalle jos se ois ollu puol tuntii lyhyempi. Hyvistä näyttelijöistä ei tosiaan oo säästelty, tuntu että jatkuvalla syötöllä tuli tuttuja näyttelijöitä.
VastaaPoistaJuoni oli ihan hyvä vaikka aika perus olikin ja osa kohtauksista oli turhia. Hahmojen ylä-ja alamäet oli kuvattu hyvin.
3/5
Alku vaikutti kaikin puolin hyvältä. Kuvaus ja nopeat leikkauskohdat olivat hyvää. Katsoin leffan kahdessa osassa kahdessa päivässä, mutta silti leffa tuntui vähän liian pitkältä. Alku puolisko lupaili selkeästi jotakin pahaenteistä ja tämän takia samoin kuin K.C., olisin toivonut surullisempaa loppua. Toisaalta viimeinen kohtaus Dirk Digglerin pukuhuoneessa summasi elokuvan mukavasti. Roolihahmoja oli ehkä muutama liikaa. Pari sivujuonta pois, niin Boogie Nights olisi ollut sopivan pituinen ja olisi saanut vähintään puoli pistettä lisää.
VastaaPoista3/5
Elokuvan musiikki, tunnelma ja näyttelijät eivät jättäneet kylmäksi. Pidin paljon. 3 tähtöstä minulta.
VastaaPoista